Keittiömestarin blogi: Pitkään odotettu road trip Uudessa-Seelannissa

Parin kuukauden työskentelyn jälkeen meillä oli vajaat kolme viikkoa aikaa kiertää Uuden-Seelannin Pohjoissaarta. Kilometrejä kertyi paljon, mutta niin tuli myös uusia kokemuksia. Oli upeaa huomata, miten paljon maisemat vaihtelivat jo lyhyiden ajomatkojen aikana.

Meille tutut maaseutumaisemat vaihtuivat saaren keskiosassa vulkaaniseen maaperään, tulivuoriin ja geysireihin. Rotoruan kaupungissa tutustuimme Maori-kulttuuriin ja pääsimme seuraamaan heidän kädentaitojaan paikallisessa oppilaitoksessa, jossa opetettiin kädentaitoja muun muassa perinteiseen tatuointitekniikkaan, puunkaiverrukseen sekä kivestä valmistettavien riipusten ja aseiden tekoon. Maistoimme maorien perinneruokaa hangia, joka valmistetaan lihasta ja kasviksista ikään kuin rosvopaistin tapaan. Maorit hyödynsivät ruoanvalmistuksessa myös kuumia lähteitä ruuan kypsennykseen.

Saaren lämpimässä pohjoisosassa pääsimme nauttimaan viinitiloista, upeista rannoista sekä veneretkistä. Uuden-Seelannin suurimman kaupungin Aucklandin edustalla sijaitsevalta Waiheke-saarelta löysimme huikeita viinitiloja upeissa maisemissa, joista monissa tarjottiin myös laadukasta ruokaa.

Vietimme ystävänpäivän erikoisimmalla rannalla, jolla olen koskaan ollut. Hot Water Beach -rannalla voi nimensä mukaisesti kaivaa esiin kuumaa vettä hiekan alta. Ranta oli täynnä ihmisiä kylpemässä itse tekemissään kuumissa kylvyissä, ja mekin tietysti vuokrasimme lapiot ja liityimme joukkoon. Veden löytäminen ei ollut hankalaa, mutta oikean lämpöisen veden löytäminen sen sijaan oli. Ensimmäinen kaivamamme kuoppa täyttyi jääkylmällä vedellä, toinen höyryävän kuumalla vedellä. Yhdistimme nämä kuopat, jolloin pääsimme toden teolla nauttimaan ystävänpäivästä sopivan lämpöisessä kylvyssä!

Taurangan kaupungissa osallistuimme veneretkelle, jonka tarkoituksena oli bongata delfiinejä sekä muita meren asukkeja. Monen tunnin ajelun jälkeen vihdoin löysimme suuren delfiiniparven, pari haita ja yksinään uiskentelevan hylkeen sekä pingviinin.

Kolmessa kuukaudessa ehdimme nähdä paljon Uutta-Seelantia ja saimme samalla todella upeita muistoja sekä uusia ystäviä! Aika ei kuitenkaan riittänyt Eteläsaaren kiertämiseen, joten jos joku päivä menemme takaisin, niin ainakin tällä maalla on vielä paljon tarjottavaa meille uusien kokemusten muodossa.